Ollaan oltu melkein kaksi viikkoa reissussa sukulaisten luona ja nyt ollaan taas palattu arkeen.
Tytöt ovat olleet terveitä, vaikka tuntuu että joka suunnassa on jotain rokkoa tai flunssaa. Meillä ei oikeastaan koskaan ole oltu kunnolla kipeinä, ja siitä olen kyllä erittäin kiitollinen!
Vauhti on hurja molemmilla. Toinen konttaa supervauhtia ja toinen jo melkein juoksee. Molemmat hyppivät sohvalla ja tunkevat kaiken irtonaisen suuhunsa.
Päikkäreissä ollaan pikkuhiljaa siirtymässä/ siirrytty yksiin päikkyihin. Yöt on edelleen hieman vaihtelevia, mutta välillä äitikin saa armoa ja tytöt nukkuvat heräämättä läpi yön. En ole enää antanut edes vettä yöllä. Rauhoitteluksi riittää silittely. Tutin annan jos se kelpaa, mutta harvemmin kuitenkin.
Kotiruoka maistuu jo ihan hienosti molemmille. Ja minäkin olen oppinut kokkailemaan jo aika sujuvasti.
Ollaan myös opeteltu jo joitain sanoja, kuten "tyttö". Kun kysyn, missä tyttö on, osoitetaan omaa mahaa ja sanotaan "tyttö".
Arki on aika hektistä, kun koko ajan saa olla silmät selässäkin. Vaippaa revitään irti, mennään seisomaan imurin päälle ja tungetaan kaikki pölypallerot kitusiin. Mutta samalla opitaan koko ajan kaikkia uusia taitoja ja sitä on ihan huikeaa seurata :)
Mulla loppui äitiysloma lokakuun alkupuolella ja lomien jälkeen, loppukuusta alkaa sitten hoitovapaa. Mä en käsitä mihin tää aika kuluu näin vauhdilla!!
Täällä kans äippäloma loppu ja lomia vietellään ennen hoitovapaata. Aiotko pitkäänki olla hoitovapaalla? Meillä ihan sama, tyttö kävelee sujuvasti mutta pikkumies edelleen konttaa. Häntä ei tunnu edes kiinnostavan kävely tai seisominen ilman tukea. :D
VastaaPoistaMe ollaan myös siirrytty maidottomiin öihin, mutta viime yökin oli yhtä kitinää, että ei omiin yöuniin vaikuta tää paljoakaan. Paitsi mukavaa toki ettei tartte nousta joka yö maitoja lämmittämään.
Aion olla ainakin vuoden hoitovapaalla, eli aikaisintaan palaan töihin syksyllä -19.
Poista