1v11kk

Tytöt 1v11kk! Sen kunniaksi kaivoin arkistosta tasan vuodentakaisen postauksen.

Noin se vaan sujahti ohi tyttöjen 11 kk päiväkin. Isoja tyttöjähän nuo jo ovat. Mun vaaperot :)

Niinpä. Näin se vuosi vierähti taas ja nyt ei enää voida puhua vaaperoista, vaan ihan ehdoista taaperoista! Ja jos he ovat vuosi sitten olleet mielestäni isoja tyttöjä, niin samaa mieltä olen edelleen :)

Kumpikin konttaa kovaa vauhtia ja kumpikin nousee tukea vasten seisomaan. Toinen harjoittelee kovasti ilman tukea seisomista ja vahingossa otti ensimmäisen askeleensakin. Toinen osaa jo taputtaa, toinen vasta harjoittelee. 

Apua, mä en edes kunnolla muista tuota aikaa. Tuntuu, että tytöt ovat kävelleet ja juosseet aina :D Molemmilla on ihan hurja vauhti päällä ja erityisesti kiipeily on kiinnostavaa. Molemmat myös jaksaa kävellä kotoota kaupoille ja leikkipuistoihin.

Ääntä riittää: "Tä, mitä, älä, hei hei!!!".

Toinen puhua pälpättää jo kolmenkin sanan lauseita ja asiaa tuntuu olevan koko ajan. Toinen alkaa pikkuhiljaa opettelemaan yksittäisiä sanoja. Tänään oli söpöä, kun toinen pyysi kaverilta anteeksi :)

Hapanmaitotuotteet ovat maistuneet. Alussa ne aiheutti ihan pieniä ilmavaivoja, mutta nyt masut on jo tottuneet.

Pitkään on syöty ihan kaikkea, paitsi herkkuja rajoitetusti.

Päikkäreissä ollaan siirrytty ihan luonnostaan kaksiin päikkäreihin. Tämä tosin aiheuttaa sen, että tytöt menevät nukkumaan yöunille jo ennen seitsemään- ja se taas aiheuttaa sen, että 5-6 aikaan aamulla pitää saada maitoa.

Päikkäreitä nukutaan vaihtelevasti. Joskus kahdet, joskus yhdet ja joskus ei ollenkaan. Esimerkiksi tänään toinen nukkui yhdet ja toinen ei ollenkaan. Yömaidoista on luovuttu jo aikaa sitten: en edes muista milloin!

Neuvolassakin käytiin ja painot oli suurinpiirtein siinä 9,5 kg:n hujakoilla ja pituudet muistaakseni 72-74 cm hujakoilla.

Neuvolassa on käyty viimeksi 1,5v kohdalla. En osaa yhtään arvioida, minkä pituisia tai painoisia tytöt nykyään ovat, mutta vaatekoko on 92.

Molemmat seuraavat mua jokapaikkaan kokoajan ja ovat tosi paljon mun kimpussa. Tämä on ehkä vähän rasittavaa välillä, mutta lienee ohimenevää ;)

No tämä oli ohimenevää. Nykyään tullaan kyllä äidin helmoihin, jos tulee joku riita siskon kanssa tai pipi tai joku muu katastrofi. 

Vierastamista ei ole juurikaan havaittavissa.

Toinen ei vierasta edelleenkään, toinen saattaa hieman vierastaa esim. hississä tuntematonta ihmistä. 

Toinen on alkanut kapinoimaan vaunuihin menemisessä, jos ollaan oltu jossain kivassa paikassa, esim. leikkipuistossa. Huoh!

Vaunuissa ei meinata enää pysyä! Remmit on turha laittaa kiinni, koska niistä osataan kiemurrella irti. Vuoronperää molemmat hyppii vaunuista pois ja vaunuihin takaisin.

Elämä on kaikin puolin ihanan leppoisaa. Omalla tavallaan on ollut vähän haikea mieli, kun vauvavuosi vetelee viimeisiään, mutta samalla odotan taaperovuotta innolla. En malta odottaa, että tytöt oppivat kävelemään ja puhumaan :) Huisia!

Tytöt tosiaan oppivat kävelemään (ja juoksemaan!) ja osaavat jo vähän puhuakin. En kyllä pysty ymmärtämään, miten tämä aika kiitää näin hurjaa vauhtia. Taaperovuosi on pian taputeltu ja alkaa taas uusi ajanjakso. Seuraavan vuoden teemana taitaa olla kunnolla puhumaan oppiminen ja kuivaksi opettelu. Elämä ei ehkä ollut taaperovuonna yhtä leppoisaa, kun vauvavuonna (kiitos uhmaiän), mutta toisaalta moni asia muuttui helpommaksi. Oli mahtavaa kokea tämä vaihe ja taas innolla odotan seuraavaa vuotta. Synttärivalmistelut on jo aloitettu ja niitä kovasti odotellaan. Ja ylipäätään syksyä: se on mun lemppari vuodenaika <3