31.1.2018

Vuosi sitten

Monessa lukemassani blogissa eletään ihana raskausaikaa ja olen itsekin tässä muistellut niitä aikoja. Vuosi sitten tammikuussa kävin inssissä ja muistaakseni tein positiivisen testinkin tammikuun puolella. En ikinä unohda sitä fiilistä. Se oli sekoitus helpotusta, onnea, jännitystä ja semmoista ihanaa kutinaa. En silloin olisi villeimmissä unelmissakaan voinut kuvitella, että vuoden päästä olen kahden lapsen äiti, syön juuri leipomaani pullaa ja kuuntelen tyttöjen unituhinaa. Tuntuu, että tuosta plussasta olisi ikuisuus, vaikka siitä on vasta vuosi. Elämässäni ei ole koskaan aiemmin mahtunut näin paljon yhteen vuoteen, ja vieläpä vain ja ainoastaan onnellisia asioita.

Mulla on omalla tavallaan ikävä raskausaikaa ja sitä mahaa, joka oli ensin kaunis pieni pallura ja lopuksi jättimäinen ja kipeä uloke, joka kaatoi minut sairaalasänkyyn. Se oli tyttöjen ihana koti ja nykyään kurttuinen raskausarpinen makkara. Rakastan tuota makkaraa, se on muisto mun taistelusta <3

Olisi ihanaa kokea raskaus vielä kerran. Olisi ihanaa kokea yksösraskaus. Nämä on haaveita, koska lapsilukuni on nyt täynnä, mutta noita odotusblogeja lukiessani ajattelen vaan, että "NAUTI!!! Se on niin pian ohi!". Se oli kamalaa ja ihanaa ja niin ainutlaatuista aikaa ja olen ihan julmetun onnellinen, että sain sen kokea.

Täällä kaikki mallillaan. Tänään neuvoteltiin mulle kaupungilta työntekijä, joka käy 3 tuntia viikossa ja hän oli tosi kivan oloinen. Tytöt nukahtivat heti 19.00 kun laitoin heidät sänkyyn ja mulla on omaa aikaa koko ilta. Asiat on hyvin, täällä ollaan onnellisia <3

1 kommentti:

  1. Hihi, mullekkin on tulossa kyllä kovin raskausarpinen makkara, masu on niin revennyt, mut mä olen siitä myöskin niin ylpeä!
    Vaikka välillä (=kokoajan) toivon saavani pian lapsen syliini, tuntuu silti samalla haikealta, että tää raskaus on ohi ihan justiinsa!
    Toi kaupungin työntekijä kuulostaa hyvältä, peukku siis sille! :)

    VastaaPoista