Mä RAKASTAN vaunulenkkejä. En tykkää pukea vauvoja, mutta kun olen ne vaunuihin saanut ja päässyt pihalle, rentoudun ihan täysin. On vaan niin ihanaa kävellä pitkiä matkoja kuunnellen podcasteja ja nauttia auringosta. Välillä otan kahvia mukaan termosmukiin ja siemailen sitä kulkiessani. Vauvat nauttii ulkoilmasta ja katselevat ihan innoissaan ympärilleen. Vaunuissa on myös kiva ottaa nokoset.
2. Uudet taidot
On ihanaa seurata vauvoja, kun ne oppivat juuri tämän ikäisinä niin paljon uutta. Tuntuu, että joka aamu sieltä pinnasängystä kurkistaa isompi vauva uusine taitoineen. Nyt jopa tuo jokeltelu on muuttunut sellaiseksi, että sieltä voi havaita tavuja tai alkeellisia sanoja seasta (vaikka ei ne mitään ensisanoja vielä ole, mutta hyvällä mielikuvituksella voi jotain ns. sanoja bongailla).
3. Kirppislöydöt
Olen tehnyt tosi hyviä kirppislöytöjä viime aikoina. Siis lähes käyttämättömiä merkkivaatteita eurolla tai parilla. Näistä löydöistä tulee niin hyvä mieli!
4. Vilkastunut sosiaalinen elämä
Olimme vähän motissa kotona, kun sairasteltiin vatsatautia, mutta nyt on taas kavereita käynyt kylässä ja mekin ollaan käyty vauvatreffeillä, kavereilla ja ylipäätään enemmän ihmisten ilmoilla. Se piristää tosi paljon.
5. Aamunaurut ja hymyt
On vaan niin ihanaa, kun vauva hymyilee ja nauraa kun näkee äidin naaman aamulla :) Tätä ei voi tarpeeksi hehkuttaa ja sen kaikki vanhemmat kyllä tietää. Vaikka tytöt nukkuisivatkin yön omassa huoneessa, haen heidät usein aamulla viereeni ja köllötellään, nauretaan, hassutellaan ja pussaillaan siinä ennen päivän askareita.
Nauti noista vaunulenkeistä! :) Meillä loppuivat aikalailla lyhyeen heti, kun muksut oppivat kävelemään. Sitten pitikin päästä omin jaloin joka paikkaan ja rattaissa istumisesta tuli enemmän tai vähemmän pakkopullaa. Täällä on nyt reilu vuoden ikäinen ja hänkin kävelee sellaisen puolisen kilsaa kauppaan, kun rattaat on ihan blaah. Takaisin päin tullessa sentään useimmiten istuu, ettei mene ihan hidasteluksi. Harmittaa siinä mielessä, kun itselle noi vaunu-/rataslenkit oli hyvää liikuntaa. Toisaalta taas yritän kannustaa lapsia liikkumaan niin paljon kuin haluavat, kun itse olen kuitenkin aikalailla mallia sohvaperuna.
VastaaPoistaKesää odotellessa, alkaa kyllästyttää tämä pukeminen ja kura, kun pitää pyöriskellä tuolla märän lumen ja hiekan sekoituksessa!!
No voi harmi, ettei vaunuttelu enää oikein onnistu :( Niin kun sanoit, tuossa vaunulenkkeilyssä tulee hyvin kyllä liikuttua, tavallaan ihan huomaamatta. Olen samaa mieltä, että ihanaa päästä tästä pukemisrumbasta. Mä olen tähän mennessä aina joutunut pukemaan nää tylleröt, koska syntyivät syksyllä..joten varmaan ihanaa kun voi vaan sujauttaa vaunuun ilman kauheeta topparumbaa!
PoistaAllekirjoitan täysin nuo aamut :) Siis silloin kun ei olle kipeinä ja kiljuta keuhkoja pihalle. Aina ollaan, kun ei oltaisi pitkään aikaan nähty ja hymyillään ja ollaan muutenkin hyväntuulisia. Meillä aamuisin jaksetaan myös leikkiä eniten ja tässä vaiheessa lelutkin ovat tosi kivoja. Pukeminen meillä kanssa alkoi tökkimään muutamia viikkoja sitten... sitä ennen kaula-aukkojen päälle tunkeminen sai aikaan vain naurua, ei saa enää, joten voin kuvitella mitä homma on kertaa kaksi ;) Mitä tulee uusiin taitoihin... minusta tuntuu ettei meillä olla opittu mitään ikuisuuksiin. Tiedän, että liioittelen, mutta tuntuu edelleen, että tässä vaiheessa muiden lapset käy juosten itsellensä maidot kaupasta ostamassa, syövät raakaa lihaa pikkuhampain, kutsuvat äitiä, isää, sisaruksia ja veljen kaimaa nimeltä, iltaisin sitten lukevat itsellensä iltasaduksi Shakespearia ja jossain välissä ratkovat matemaattisia yhtälöitä. Ja kyllä, olen lukenut liian paljon vertaispalstoja, joissa parasta on, kun joku toteaa, ettei heidän lapsensa vielä osaa tätä ja onko muita, siinä on heti tusina mammoja selittämässä, että kyllä heidän Matilda-Mikael osasi jo tuon taidon kuusi kuukautta sitten. Tänäänkin huomasin, että tuo minimies kyllä käsillä meni ryömien pari senttiä eteenpäin, kunnes totesi sen aivan riittämättömäksi nopeudeksi ja vaihtoi sen ääneen käyttöön niin lelut ilmaantuivat eteen paljon nopeammin tai sitten se nappaa seinästä kiinni ja vetää itseään eteenpäin käsillä raahaten. Ainakin sillä on luovuutta ;) Verbaalinen puolikin on mitä on, kyllä meillä kovasti huudetaan eieieieieie ja aiaiaiaiaiaiaia... serkut olivat kovasti sitä mieltä, että kyllä se ihan selvästi huusi jossain vaiheessa "apua" ja "äiti", mutta koska tällä hetkellä pääkieli on englanti ja suomi tulee siinä sivussa. En usko koskaan edes moisia sanoja kuulleen kovinkaan montaa kertaa ;) Ihania aurinkoisia vaunulenkkejä!
VastaaPoistaMeillä aamut on rauhallisia (onneksi) ja tytöt leikkivät mun pakollisen aamukahvi/some/uutisten lukuhetken keskenään. Kiukuttelut sijoittuu enemmän sitten päiväsaikaan. Mulle se oma aika aamulla on ehdottoman tärkeä ja onneksi noi tylleröt antavat mun sen hetken ottaa :D
PoistaJokainen kehittyy omaa tahtia, mutta kaikki kehittyy! En jaksa itse stressata ollenkaan. Eiköhän noi 15- vuotiaana viimeistään osaa itse syödä ja ehkä puhuakin ;)