Nyt kun katsoo taaksepäin, voi sanoa että aika on kulunut nopeasti. Vaikka välillä on tuntunut että aika matelee, niin kokonaisuudessaan viikot ovat kyllä lentäneet. Vastahan mä plussasin, sain kaksosuutisen varhaisultrassa, kävin ensimmäisessä neuvolassa, panikoin np-ultraa ja sain tietää odottavani tyttäriä.
Paljon on tähän ensimmäiseen puolikkaaseen mahtunut iloa, onnea, paniikia, kyyneleitä (pääasiassa onnen), huolta, shokkeja (tosin positiivisia sellaisia), ultria, neuvoloita, onnitteluita, vaaleanpunaista unelmaa.
Ja eilen tosiaan sain parhaan mahdollisen lahjankin, vähän niinkun puolivälin kunniaksi: tunsin ensimmäisen potkun hieman navan alapuolella <3 Pidin ihan sattumalta kättä siinä ja tumps, sieltä se tuli! Itkuhan mulla tuli, se tuntui niin uskomattomalta ja ihanalta :)
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kaikki on hyvin, vaikka pieniä oireita toki vaivana onkin, mutta ne kuuluu asiaan. Me ollaan onnellisia, meidän mimmiliiga <3
<3 Onnea puolivälin saavuttamisesta ja kaikkea hyvää teidän mimmiliigalle raskauden toiselle puoliskolle! :)
VastaaPoistaJa ihanan lahjan sait!! <3 Mä tunsin ekat liikkeet vasta joskus rv 22-23.
PoistaKiitos <3 En mäkään tuon yhden liikkeen jälkeen ole mitään muita liikkeitä tuntenut, mutta olihan sekin jo jotain :)
PoistaAika on tosiaan mennyt ihan hurjaa vauhtia! Onnea puolivälin saavuttamisesta :) ♥
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaOnnea puolivälin johdosta! Meillä oli tänään ultra ja selvisi, että kahdelle isoveljelle on tulossa pikkusisko. :)
VastaaPoistaKiitos :) Ja onnea tyttölupauksesta <3 Varo vaan vaaleanpunaista hattaraa, joka pian laskeutuu päällesi ja sieltä ei sitten olekaan paluuta :D
PoistaVoi <3 Niin ihanaa, potkuja!
VastaaPoista